Suomalaisista aviopareista eroaa nykyisin noin 50% ja yhden hengen asuntokuntia on 41 % kaikista asuntokunnista (lähde: Tilastokeskus). Aika suuria lukemia vai mitä? Kaikki eivät kaipaa parisuhdetta mutta ne ketkä kaipaavat, eivät helposti tapaa uusia ihmisiä nykypäivänä. Korona on tietenkin tehnyt tästä kaikesta entistä vaikeampaa.
Olen usein toivonut mielessäni, että jotkut entisistä työkavereistani (jotka ovat ihan huipputyyppejä!!) löytäisivät uuden kumppanin. Useimmat heistä on yli 50+ vuotiaita, eivätkä he syystä tai toisesta ole käyttäneet mitään nettitreffipalvelua. Kukaan ei heitä tule kuitenkaan kotoa hakemaan ja jos et omista valtavaa kaveri- tai harrastuspiiriä, ei uusia ihmisiä juuri tapaa. Etenkään jos asut vielä jossain korvessa!
Meistä lähes jokainen haluaa tuntea rakkautta. Silloin tuntee todella elävänsä ja monille onnellisuuden määritelmä liittyy rakkauteen. ”Usko, toivo, rakkaus. Suurin niistä on rakkaus” sanoo Raamattukin.
Nuorempana ajattelin, että meille jokaiselle löytyy sielunkumppani (tai useampikin) tästä maailmasta. Miten ei muka voisi löytyä, kun maailma on avoin ja maapallo täynnä ihmisiä. Mutta iän karttuessa ei maailma olekaan enää avoin. Ei edes Suomi tai 200 km päässä kotikylästäni oleva suurempi kaupunki. Eronnutta tai toisella kierroksella olevaa ihmistä sitoo työt, lapset, velvollisuudet ja koko elämää ei voikaan enää muuttaa toiselle paikkakunnalle saatikka toiseen maahan. Potentiaalisen kumppanin löytäminen kutistuu pienelle alueelle ja epätoivo alkaa hiipimään mieleen.
Suomalaiset ovat ujoa kansaa ja jos näet mielenkiintoisen henkilön kaupungilla, jäät miettimään, onkohan hän varattu. Tilanne on ohi alta aikayksikön ennen kuin olet ehtinyt edes tehdä päätöstä siitä, rohkenisitko lähestyä. Miksei sinkuilla voisi olla jotain merkkiä? Jossain kokeiltiin sinkkujen ostoskoria mutta heikolla menestyksellä. Idea kuulosti kaiken lisäksi jotenkin sinkkuja leimaavalta. Miten olisi sinkkusormus? Sinkkusormus niin kuin varatuilla on vihkisormus. Se kertoisi heti, onko henkilö ns. vapailla markkinoilla ja toisia ihmisiä olisi helpompi lähestyä ja tehdä aloitteita. Vältyttäisiin (ehkä) useammilta kiusallisilta tilanteilta. Miten sinkkusormus saataisiin lyömään läpi? Voiko eduskuntaan kerätä kansalaisaloitetta sinkkusormuksesta? Tai käynnistää valtavan koko Suomen kattavan sosiaalisen median kampanjan, jossa mainostettaisiin sormusta ja sen saatavuutta. Sormus pitäisi olla mahdollisimman yksinkertainen, edullinen, helposti saatavilla ja sopia niin miehille kuin naisille. Kuulostaako hyvältä? USA:ssa on jonkinlainen Single Ring käytössä mutta hei, jenkeissä on kaikki mahdollista. Ehkä palaan maanpinnalle ja jätän sittenkin väliin eduskunnan kansalaisaloitteen. Suomalaisten harvaan asutun kansan on varmaan paras tyytyä nettideittipalveluihin. Siellä ujo suomalainekin voi uskaltaa lähestyä toista, vaikka edes virtuaalisella flirtillä tai sydän emojilla.
Mitä deittipalveluja meillä sitten on?
Tinder on tunnetuin ja myös pinnallisin ja perustuu suurilta osin ulkonäköön. Tinderin ilmaisversiossa pystyy määrittelemään ainoastaan sen, minkä ikäisistä tai kummasta sukupuolesta on kiinnostunut ja kuinka kaukana henkilö sinusta on. Muita kriteereitä ei ole valittavissa. Tinderin maine on kärsinyt vuosien myötä eikä syyttä. Ihmiset ovat Tinderissä toisilleen hävyttömän epäkohteliaita. Viesteihin ei vastata, kerätään matchejä tai ehdotetaan jotain ja sitten ghostataan eli kadotaan totaalisesti paikalta. Miksei Tinderin käyttäjien pitäisi suorittaa ensin jonkinlainen deittailun ajokortti ennen kuin koko palvelua saisi aktivoida? Säästyttäisiin monilta harmeilta ja mielipahalta. Joskus kuulee sentään jotain hyvääkin. Pariskuntia, jotka ovat löytäneet toisensa Tinderin kautta ja päätyneet naimisiin asti. Tai vedet silmissä nauravia kavereita jakamassa hullunhauskoja Tinder deittailu kokemuksia. Ja hei, nauruhan pidentää ikää!
Jos haluat kurkistaa Tinderin ihmeelliseen maailmaan ilman sinne liittymistä, kannattaa lukea Sanna Kiisken kirjoittama Tinder päiväkirja, joka kertoo useamman naisen kokemuksista Tinderistä. Veikkaan, että kirja saa sinut vähintäänkin hymyilemään tai ihmettelemään suu auki nykyistä maailmanmenoa. Kirja löytyy myös äänikirjana mm.*Bookbeat ja * Nextory-kirjapalveluista.
Muita nettideittipalveluita on esimerkiksi Eliittikumppanit, E-kontakti, 50+match ja *Valo. Nämä kaikki ovat enemmän varteenotettavia palveluja tosissaan kumppania etsiville. Eliittikumppaneiden nimi voi aiheuttaa vääriä mielikuvia, jotka kannattaa kumota itse palvelua kokeilemalla. Ihmiset siellä ovat aivan tavallisia ihmisiä eikä pelkkää eliittikansaa, mutta halutessaan siellä voi esimerkiksi hakea akateemista seuraa, jos koulutus on sinusta yhdistävä tekijä. Eliittikumppaneihin rekisteröityessä tehdään persoonallisuustesti, jonka perusteella sopivia kumppaniehdokkaita esitellään sinulle. 50+match (50+ treffit) on tarkoitettu yli 50 plus vuotiaille, jotka etsivät parisuhdetta tai vaikka vain uusia ystäviä. Palvelussa on paljon erilaisia ominaisuuksia, kuten yhteinen chat kaikkien linjoilla olevien kanssa tai kaikille käyttäjille avoin tilannepäivitys paikka, jota kaikki voivat kommentoida. E-kontakti on kaikenikäisille kohdistettu suomen suurin nettideittipalvelu ja siellä kaikki profiilit tarkistetaan valeprofiilien estämiseksi. E-kontaktissa esitellään potentiaalisia kumppaniehdokkaita, mutta voit myös itse selata ja etsiä niitä. *Valo deittisovellus on tarkoitettu kaikille kristityille, mutta ei kannata pelätä, että sieltä löytäisi pelkästään super uskovaisia vaan sieltä löytyy ihan tavallisia ihmisiä jotka etsivät seuraa ehkä hieman enemmän tosissaan kuin Tinderissä. Kaikista nettideittipalveluista on olemassa ilmaisversio ja kattavampi maksullinen versio. Vaikka ensin voi tuntua hölmöltä maksaa deittipalvelusta, on siinä kuitenkin järkeä, kun enemmän asiaa pohtii. Maksullisen version ostaneet ovat suuremmalla todennäköisyydellä ihan tosissaan etsimässä kumppania eikä kaiken maailman häiriköt vaivaudu maksamaan palvelusta. Lisäksi maksullisissa versioissa on enemmän valintakriteereitä, joilla mahdollisia kumppaniehdokkaita voi suodattaa.
Jos chattailu jonkin kanssa johtaa treffeihin (toivottavasti), ne kannattaa sopia julkiselle paikalle, vaikka kahvilaan. Ei kannata ladata lian isoja odotuksia ensitreffeille tai nähdä liikaa vaivaa ennen kuin on nähnyt toisen ensimmäistä kertaa livenä. Jos treffit sujuvat hyvin, voi seuraavat treffit sopia ihanaan ravintolaan romanttiseksi kynttiläillalliseksi. Tai jos treffikumppani ei ihan vastannutkaan odotuksia, et kuitenkaan jää harmittelemaan koska et ole menettänyt liikaa kallisarvoista aikaa tai nähnyt vaivaa. Harvoin netti deittailu kuitenkaan on ajanhukkaa vaikkei kipinät lentäisikään, sillä treffien kautta voi saada uusia ystäviä ja olet vähintäänkin yhtä uutta kokemusta rikkaampi.
Älä luovu toivosta, vaikka maailma onkin kutistunut. Riittävän iso se on silti.
* Artikkeli sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä